Viimeisimmät uutiset:

17.5.2012: Yksi tyttö etsii kotia

7.5.2012: Uutisia päivitetty. News have been updated

11.4.2012: Owczarek podhalanski-pentuja myynnissä!

25.2.2012: Yksi pentu myynnissä

1.2.2012: Lähes aikuinen mies seikkailee taas koiransa kanssa!

10.12.2011: Pentuja myytävänä

20.11.2011: Petruksen näyttelytuloksia lisätty. Porsaalle lisätty oma sivu.

8.9.2011: Petruksen tietoja päivitetty jälleen sekä suomeksi että englanniksi. Tällä hetkellä yksi pentu myytävänä.

22.7.2011: Petruksen tietoja päivitetty sekä kotimaaksi että ulkomaaksi. Myös pentuilmoitus on saatu aikaan.

3.2.2011: Sivustoa päivitetty:
- tyttöjä & poikia
- sukutaulut päivitetty uuteen ulkoasuun
- uusia kuvia
- Elämää chihun kanssa
- Kaksi videota lisätty
- Myös englantia on opeteltu lisää
- Uutisia vuodelta 2010

19.12.2010: Vielä yksi pentu kotia vailla!

11.10.2010: 3 pentua etsii kotia!

23.6.2010: C-pentueelle oma sivu kuvien kera.

20.2.2010: Ensimmäinen pentue lähentelee puolen vuoden ikää.

17.2.2010: Ultraääniä ja odotusta.

23.1.2010: Kennelin viimeisen tulokkaan oma sivu.

22.1.2010: Uutisia pennuista.

22.12.2009: Uutisia lisätty.

17.11.2009: Uusi video lisätty.

3.11.2009: Uutisia lisätty.

17.10.2009: Uutisia.

3.10.2009: A-pentue esittäytyy.

25.9.2009: Kaksi pentua etsii kotia.

21.9.2009: Päivitetty uutisia ja linkkejä.

14.9.2009: Pentuja syntynyt ja uutisia päivitetty.

14.9.2009: News have been updated. Puppies-page has been updated.

31.7.2009: Pentuja odotetaan syntyväksi elokuun lopulla. Lisää tietoa Pennut-sivuilla.

2.7.2009: Sivusto avattu.

Keskenkasvuinen chihuahua ja lähes aikuinen mies, osa II

Monta askelta on otettu sitten Manun ja miehen ensimmäisen tarinan. Manuela on tassutellut jo pitkälle kolmatta vuottaan ja mies käynyt - jos ei nyt aivan kohti kuolemaa - niin ainakin taas palan lähemmäksi vanhainkotia.

Ensimmäiseksi alaotsikoksi sopisi mainiosti vaikkapa

Elämää ennen ensimmäistä tiineyttä

Manskun elämä oli jo jonkin aikaa ennen juoksua alavireistä. Päivät tuntuivat kuluvan vessanpytyn takana murjottamassa. Petruksen päästyä hoitelemaan poikaystävän tehtäviä hyvinkin huolellisesti fiilinki laski vielä entisestään. Mukaan tuli fyysinen pahoinvointi. Koiran muututtua lähes jalkapallon muotoiseksi, alkoi ulkona käyntikin polttaa Manun jauhoja pohjaan.

Näin päästään kätevästi ihmettelemään

Synnytyksen jälkeistä elämää

Manun synnytys tapahtui kasvattajansa eli Astan luona. Itse synnytys sujui luonnollista tietä ilman lääkärin avustusta ja sujui ilman ongelmia. Tosin aikaa kului pitkään.

Alkuun näytti siltä, että Manu on kovinkin hyvä äiti. Kunnes äijä perheineen ilmestyi vierailulle tuoretta äitiä ja pentuja katsomaan. Manun ilme kertoi, että sori vaan mutta nuo rääpäleet eivät kyllä ole minun ja nyt sitten lähdetään kotiin, hopi hopi.

Tässä asiassa ei kuitenkaan menetelty neidin mielen mukaan. Niinpä koiranpäähän pullahti ajatus olla huolehtimatta pennuistaan. Ajan myötä imetys rupesi luonnistumaan uudelleen ja apuja tuli Manskun siskolta, jolla oli omat pennut samaan aikaan.

Koitti kuitenkin päivä jolloin oli kotiin lähtö. Ukkelin ilmestyttyä Astalaan, oli Manu ovella vastassa suurinpiirtein remmi suussa valmiina lähtöön. Äijä yritti vielä hetken höpistä ja katsoa pentuja Manun nykiessä puntista. Ovesta ulos päästyämme Manu ei peräänsä katsonut ja johdatti suoraan autolle, vaikka auto oli tällä välillä vaihtunut uudempaan ja erinäköiseen. "Ai, sää oot maalannut meidän auton mun väriseksi". Onnellisempaa koiraa saa hakea... Tämän jälkeen Mansku ei ole perhettään maininnut kertaakaan.

Seuraavaksi käsitellään sitä, kuinka kehittävää on

Vehtaaminen Iitan ja ihmisten kanssa

Edellä mainitusta apeudesta ei ole näkynyt merkkiäkään Manun kotiutumisen jälkeen. Oikeastaan on käynyt tasan päinvastoin.

Manu ja Iita ovat tulleet pennuiksi jälleen. Iitakin on tätä kirjoittaessa jo kaksivuotias teini-ikää lähestyvä kouhotin. Tytöt touhuavat keskenään aamusta iltaan, mitä nyt Manun pakolliset ruokapummit keskeyttävät menon. Silloin ei leikitä, jumalaare!

Ihmisten kimpussa Manu on kaiken Iitalta jäävän vapaa-aikansa, neitiä pitäisi olla rapsuttamassa yhtenään. Ja nostamassa milloin minnekin, typykkä kun ei vieläkään vaivaudu hyppäämään sohvalle, vaikkakin sinne mainiosti pääsee ihan omia aikojaan. Huijari...

Nukkumaan meno on luku sinänsä. Ihmisten siirtyessä vaaka-asentoon syntyy melkoinen meno kahden blondin valloittaessa kaiken liikenevän tilan sängystä. Koska sängyssä makaa äijän lisäksi yksi vaimo ja kaksi koiraa, lienee selvää kuka jää tilan puolesta vähimmälle? Toisaalta, niinhän se on kaikissa muissakin asioissa.

Ja tästä sujuvasti aiheeseen

Ruokahalu, pummiminen ja komentaminen

Tarinan ensimmäisessä osassa hivenen viitattiin Manun ruokailutapoihin (tai oikeastaan siihen, että niitä ei juuri ole). Synnytyksen jälkeiseen elämään on olennaisesti liittynyt se, että pummimisen määrä on lisääntynyt noin sata prosenttia.

Jos toimisimme koiraneidin mielen mukaan, olisimme luultavasti konkurssissa Manun sisäänsä ahtaman ruokamäärän vuoksi. Otus on pohjaton ja pummaamisen määrä ääretön. No, jokaisella on omat tapansa, mutta Mansku kyllä voisi vähän hillitä omiaan.

Toisaalta Manu tottelee käskyjä "istu" ja "odota". Ruokakupissa saa olla vaikka minkälaista herkkua, niin Mansku odottaa lupaa "ole hyvä". Iita saa syödä oman ruokansa kaikessa rauhassa ilman, että Manu yrittää saada omansa pois.

Manu on kova tyttö komentelemaan. Komennon kohteeksi käy melkein mikä vaan, Iita, kissat, muut koirat ja ihmisiäkin pitää yrittää. Paino sanalla "yrittää", koska se homma ei oikein suju Manskun toivomalla tavalla. Manun komentoon kuuluu olennaisena osana aivan armoton etutassuilla heiluttelu. Manu kun heiluttaa, silloin käy lämmin tuulahdus läpi koko residenssin. Komentaessaan Manu myös naukuu ja narisee kuin mannine ovenravossa. Käsittämätön ääni.

Ja loppujen

Lopuksi

Vieressä olevista kuvista käy selväksi, että Manskun karva ei ole aivan parhaimmillaan. Siinä missä naiset usein kärsivät synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, Mansku kärsii karvanlähdöstä. Hännästäkin on jäänyt jäljelle vain tikku. Mutta se tikku heiluukin sitten sitä rivakammin...

Lopuksi Manu näyttää, kuinka pöllitylle sukallekin voi heiluttaa, ollaan siis sukkanuottasilla:

Ja vähän vielä heilutusta

Manun häntä on vielä tallessa